Euroopan unionin tuomioistuin
LEHDISTÖTIEDOTE Ei 04/18, Luxemburg, 18 Tammikuu 2018
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-528/16
GMO-direktiivi1 säätelee geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellista levittämistä ympäristöön (GMO) ja niiden saattaminen markkinoille EU: n sisällä. Erityisesti, kyseisen direktiivin kattamat organismit on hyväksyttävä ympäristövaarojen arvioinnin jälkeen. Niitä voidaan myös jäljittää, merkintä- ja valvontavelvoitteet. Direktiivissä ei, kuitenkin, sovelletaan organismeihin, jotka on saatu tietyillä geneettisen muunnoksen tekniikoilla, kuten mutageneesi ('Mutageneesivapaus'). Toisin kuin siirtogeneesi, mutageneesi ei, periaatteessa, edellyttää vieraan DNA: n insertointia elävään organismiin. Se tekee, kuitenkin, siihen liittyy elävän lajin genomin muutos. Mutageneesitekniikat ovat mahdollistaneet kehittää siemenlajikkeita, joiden alkuaineet ovat resistenttejä selektiiviselle rikkakasvien torjunta-aineelle.
Confédération paysanne on ranskalainen maatalousliitto, joka puolustaa pienimuotoisen maatalouden etuja. Yhdessä kahdeksan muun yhdistyksen kanssa, se on nostanut kanteen Conseil d'État'lle (Valtioneuvosto, Ranska) GMO-direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan Ranskan asetuksen2 riitauttamiseksi. He väittävät, että mutageneesitekniikat ovat kehittyneet ajan myötä. Ennen GMO - direktiivin antamista vuonna 2006 2001, vain tavanomaisia tai satunnaisia mutageneesimenetelmiä käytettiin in vivo kokonaisiin kasveihin. Myöhemmin, tekninen kehitys on johtanut mutageneesitekniikoiden, kuten kohdennettujen mutageneesimenetelmien, syntymiseen, jotka mahdollistavat tarkan mutaation geenissä geenin saamiseksi, esimerkiksi, tuote, joka kestää vain tiettyjä rikkakasvien torjunta-aineita. Confédération paysanne ja muut yhdistykset, mutageneesillä saatujen rikkakasvien torjunta-aineiden kestävien siemenlajikkeiden käyttö aiheuttaa merkittävän haitan ympäristölle sekä ihmisten ja eläinten terveydelle.
Tässä yhteydessä, Ranskan Conseil d'État kutsui yhteisöjen tuomioistuinta selventämään GMO-direktiivin tarkkaa soveltamisalaa, erityisesti ambit, mutageneesivapautuksen perusteet ja vaikutukset, ja arvioida sen pätevyys. Tuomioistuinta pyydetään myös ilmoittamaan, minkä roolin ajan myötä ja kehittyvän teknisen ja tieteellisen tiedon pitäisi olla sekä oikeudellisessa tulkinnassa että EU: n lainsäädännön pätevyyden arvioinnissa, suoritetaan ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti.
Tämänpäiväisessä lausunnossa, Julkisasiamies Michal Bobek katsoo ensin, että mutageneesillä saatu organismi voi olla GMO, jos se täyttää GMO-direktiivissä 3 vahvistetut aineelliset perusteet. Hän huomauttaa, että kyseisessä direktiivissä ei vaadita vieraan DNA: n lisäämistä organismiin, jotta tätä voidaan luokitella GMO: ksi., mutta sanoo vain, että geneettistä materiaalia on muutettu tavalla, jota ei esiinny luonnossa. Tämän määritelmän avoin luonne sallii muilla menetelmillä kuin siirtogeneesillä saatujen organismien kuulumisen GMO: n piiriin. Edelleen, Olisi epäloogista vapauttaa tietyt mutageneesillä saadut organismit direktiivin soveltamisesta, jos näitä organismeja ei ensinnäkään voida luokitella muuntogeenisiksi organismeiksi.
Tämän jälkeen julkisasiamies tutkii, pitäisikö GMO-direktiivissä tarkoitetun mutageneesivapautuksen tarkoittaa kaikkia mutageneesitekniikoita vai vain joitain tekniikoita. Hänen mukaansa, Ainoa merkityksellinen ero, joka tulisi tehdä mutageneesiä koskevan vapautuksen soveltamisalan selventämiseksi, on GMO-direktiivin liitteessä I B oleva varoitus., nimittäin siihen, sisältyykö tekniikka "rekombinantti-nukleiinihappomolekyylien tai muun GMO: n kuin sellaisten organismien kasvusolujen mutageneesillä tai fuusioilla tuottamien, jotka voivat vaihtaa geneettistä materiaalia perinteisillä kasvatusmenetelmillä, käyttö". Tästä seuraa, että mutageneesitekniikat on vapautettu GMO-direktiivin velvoitteista, jos niihin ei liity muiden rekombinantti nukleiinihappomolekyylien tai muuntogeenisten organismien käyttöä kuin niitä, jotka on tuotettu yhdellä tai useammalla liitteessä I B luetellulla menetelmällä..
Julkisasiamies huomauttaa, että GMO-direktiivin historiallinen tausta ja sisäinen logiikka eivät tue väitettä, jonka mukaan EU: n lainsäätäjän tarkoituksena oli vain myöntää poikkeus turvallisille mutageneesitekniikoille, koska ne olivat takaisin 2001. Hän katsoo, että geneerisen luokan, jolla on merkintä "mutageneesi", pitäisi loogisesti kattaa kaikki ne tekniikat, jotka ovat, kyseisen tapauksen kannalta merkityksellisellä hetkellä, ymmärretään olevan osa kyseistä luokkaa, mukaan lukien kaikki uudet.
Seuraava, julkisasiamies tutkii, voisiko jäsenvaltiot todella mennä GMO-direktiiviä pidemmälle ja päättää kohdistaa mutageneesin kautta saatuja organismeja joko direktiivissä säädettyihin velvoitteisiin vai puhtaasti kansallisiin sääntöihin. Hän on sitä mieltä, että lisäämällä mutageneesivapaus, EU: n lainsäätäjä ei halunnut säännellä tätä asiaa EU: n tasolla. Asianmukaisesti, että tila jää vapaana ja, edellyttäen, että jäsenvaltiot kunnioittavat EU: n lainsäädännön yleisiä velvoitteitaan, ne voivat antaa säädöksiä mutageneesillä saatujen organismien suhteen.
Mitä tulee mutageneesivapauden pätevyyteen, julkisasiamies myöntää, että lainsäätäjä on velvollinen pitämään sääntelynsä kohtuudella ajan tasalla. Tästä velvollisuudesta tulee ratkaisevan tärkeitä niillä aloilla ja asioissa, joihin ennalta varautumisen periaate kuuluu, jotta muuntogeenisiä organismeja koskevan direktiivin kaltaisen EU: n oikeuden toimenpiteen pätevyyttä ei arvioitaisi pelkästään niiden tosiseikkojen ja tietämyksen perusteella, sellaisena kuin ne olivat sellaisenaan. tämän toimenpiteen toteuttaminen, mutta myös velvollisuuden pitää lainsäädäntö kohtuullisesti ajan tasalla.
Kuitenkin, julkisasiamies ei näe perusteita, jotka johtuisivat lainsäädännön päivittämistä koskevasta yleisestä velvollisuudesta (jota tässä tapauksessa parannetaan ennalta varautumisen periaatteella) jotka voivat vaikuttaa mutageneesivapauden pätevyyteen.
Lausunnot ja tiedotusvälineet
Saksaksi:
Ruotsin kieli:
Ranskalainen:
Liittyvät linkit: